Hei tulkaa joskus käymään!, sanon Prismassa törmätyille tuttaville. Enkä koskaan ketään kutsu. Rima on nostettu sen verran korkealle, että enhän mä enää suoriudu ennen niin normaalista iltapalakyläilystä. 

Lohi on takuulla ylikypsää, viini liian halpaa ja leipäkin pierettää koko pöytäseuruetta. Suola ei ole varvas- eikä sormisuolaa, vaan tavallista. Yrtit on jonkun muun kasvattamat.

Meillä on ryijymattot, pyökkikaapit ja hehkulamput.

Hyvä jumala meillä on maustekaapissa GRILLIMAUSTETTA ja SITRUUNAPIPPURIA eikä lähipanimoa olla edes löydetty.

" Eihän kukaan enää jotain mansikkakakkuja väkerrä."

Ei tarvi tulla! Me syödään mansikkakakut kaksin. Salaa.