Mun pitäisi soittaa sille  Kaisa Mäkäräiselle ja oikeastaan koko hiihtojoukkueelle. Kun tulen viikonloppuna töistä kotiin tai lounastauolle, niin kuvittelen kuuntelevani Bo Kasperia ja siemailevani helmeilevää viiniä hämärässä. Mutta ei. Räikeässä valaistuksessa, halvasta telkkaristamme jossa on metallinen ääni, kuuluu Kaisa Mäkäräisen helvetillinen huuto. Joku nais-urheilutoimittaja huutaa Kaisa Mäkäräiselle ja Kaisa Mäkäräinen huutaa kolme kertaa kovempaa takaisin koska sillä on hyvä kunto ja isot palkeet. Se on hengästynyt ja maailmankappiin on matkaa ja sukset toimi tai ei toiminut ja meikki on viimesen päälle. Vitun kaisa mäkäräinen. Ärsyttää koko naama. Sitten tuleekin joku juippi huutamaan jollain murteella miten norjalaine kiilasi sitä alamäessä ja ääni nousee falsettiin eikä kenelläkään ole enää kivaa.Miten ne kaikki voi puhhuu jottain murretta? Tehkää ne haastattelut illemmalla, suihkun jälkeen, kun ootte syöneet ja hengitys on tasaantunut. Eikä peniksen kaarteet pullota sinisistä trikoista uhkaavasti. Jaksa kuunnella tommosta kun tulee kotiinsa rauhottumaan.