Mikään ei kuulemma ole niin tylsää kuin kuunnella mitä unta toinen on nähnyt. Noin voi sanoa joku joka ei tunne mua tai mun äitiä. Tässä tulee taas yksi. Meillä on töissä ihana pappi, joka käytää aika usein erilaisia hartausmateriaaleja ja rukousalttareita. Olin suntiona ja tämä pappi halusi kertoa jonkun raamatun tarinan "pienen rekvisiitan" kanssa. Menin töihin ja pienen kirkon alttari ja koko kuoriosa oli täytetty vaaleanpunaisilla, vaaleansinisillä ja sinapin värisillä vauvojen kylpyammeilla. Muoviset ammeet oli aseteltu huolellisesti vinottain huonetilaan nähden ja täytetty vedellä. Siinä pappi sitten seisoi ammemeren vierellä alba päällään ja pyysi ihmisiä tulemaan sinne Jordanin varrelle eläytymään kyseiseen tarinaan. Minun hommaksi tulisi jäämään ammeiden tyhjennys ja unessa lähinnä mietin miten selviydyn hommasta työajan puitteissa. Muutoin kaikki oli business as usual. Niinkun unissa aina on. Yleensä mikään ei hämmästytä.