Meillä on samat kirjaimet, samat aakkoset. Siitä vain kirjoittamaan, kaikilla on samat mahdollisuudet -elämässä.

On vai?

En koskaan osaisi kirjoittaa niinkuin Arto, Eeva tai Maarit. Niillä on samat  kirjaimet, samat aakkoset. Mutta sanat tulee eri tavalla peräkkäin. Oivalluksin, tunnelmin, merkityksin, kuvauksin.

Arto on kirjoittanut biisejä. Maarit on kirjoittanut ylioppilaaksi. Eevan pitäisi kirjoittaa kirja.

Sanat, yhdyssanat, välimerkit, isot ja pienet kirjaimet. KIELIOPPI.

Mitä rollaattorilla raahustava mies, kaljakassinsa kanssa kirjottaisi, jos annan kynän käteen? Entä suolavettä ja krapulaa tirisevä "bodari", kultakääty kaulassa? En uskalla edes kysyä.

Kirjaimia Kontulassa, Eirassa, Lahdessa, Tampereen Kalevassa. Tallella biiiseissä, somessa, omakustanteessa.

Kaikilla samat kirjaimet, samat aakkoset. Eri sanat, samat sanat, eri järjestyksessä.

Valkolakki, vahvistin, kirkon avain, oppimishäiriö, opiskelupaikka, kellä mitäkin. Saavutuksia. Painolasteja.

Mitä sinä kirjoittaisit?

Millä sanalla aloittaisit?